Ristiäiset

Nyt on vietetty toisen prinsessan ristiäiset. Nyt saa olla ja nauttia omasta perheestä. Ei mitään pakollista tekemistä enää tähän kesään. Loppukuusta lähdetään vielä yhdessä kesälomareissulle Kuusamoon. 

Ristiäiset sujui hienosti. Vauvakin oli tosi kiltti kummitätinsä sylissä, muutama pieni itku muttei sen kummallisempaa. Itse kastetoimitus kesti todella vähän aikaa ja pappi puhui puheessaan pukeutumis vinkeistä.  Isosiskolla oli tärkeä tehtävä kuivata pikkusiskon pää. <3

 Tarjottavat tein taas melko lailla itse, vähän äitini oli auttamassa kakun ja makaroonisalaatin kanssa ja anoppi munien kanssa (auttoi äitini ja anoppi muissakin jutuissa, iso kiitos heille) sekä karjalanpiirakat oli kaupasta valmiina ostettuja. Menulta siis löytyi makaronisalaattia, karjalanpiirakoita munavoilla, kakkua, marenkeja, hirvensarvisuolapipareita sekä mokkapalamuffinseja. 

 Viimeksi ristiäisiin olin tilannut kakunpäälis koristeen, mutta tällä kertaa päätin kokeilla onnistuisinko itse tekemään. No ne päätyivät kakun päälle, ettei ne nyt ihan katastrofit olleet. 

Tytöille olin ostanut juhlamekoiksi tyllimekot. Isomman neidin oli pomp de luxilta ja pienemmän name it:iltä. Minä puolestaan siskon opastuksella löysin mekon cubukselta ja miehen vaatteet löytyikin kaapista. 

Vihdoinkin ne kastelahjat...

Niin mähän lupasin, että mä teen erillisen postauksen niistä ristiäislahjoista. No nyt mä oon saanut otettua ne kuvat, mitä ilman tää postaus ei olisi mitään. Kastekehys oli kaiverrettavana, joten halusin sen vielä odottaa ennen kuin teen tän postauksen. Tosin sekin on ollut varmaan jo parisen viikkoa täällä kotona. ;)

Mut nyt niihin lahjoihin. En tosiaan osannut kertoa mitä lahjoja pikku murumme olisi tarvinnut. Paitsi olin maininnut, että se ja se olisi kiva. 

Kummeilta tuli se perinteinen kastekehys. Tästä tykkään tosi paljon. Minusta se on ihanin muisto ristiäisistä. Minulla on omanikin vielä tallella, tosin ei esillä missään. Olivian kehykseen tosiaan tarvis varmaan vaihtaa hänen oma kuva vielä, en huomannut ottaa tuota pojan kuvaa pois kuvatessani.

Sekä toinen kehys jonka tahdoin oli riviera maisonin my first year kehys. Tahdoin kehyksen johon saa esille jokaisen kuukauden kuvan ja näin siitä näkee miten vauva on muuttunut kuukausien varrella. Meillä on ollut tapana että otetaan sophie giraffen kanssa aina joka kuukausi kuva, joten kirahvista voi vähän katsoa myös miten pituutta on tullut. Ja tässä kehyksessä on myös vielä niin sanotut mainoskuvat paikallaan. 

Olivia sai myös muumi astiaston, jota olin pyytänyt sekä aterimet. Sekä myös muumijuhlahetki lusikkasetin sekä muumipyyhkeen. 

Nomination korun, jota olin myös itse toivonut. Minusta on ihana idea antaa koru lahjaksi johon voi sitten vuosien varrella keräillä erilaisia paloja. Näin ollen ei jokaiselta tule synttärilahjaksi leluja vaan voi myös tuoda nomination palan, josta jää aikuisuuteen saakka jotakin, koska leluilla ei tule enää aikuisena leikittyä. 

Myös lahjoista löytyi tuo lasinen pikkumyy muna. Ihana koriste Olivian omaan huoneeseen. Pitäisi hommata sinne pari tauluhyllyä, jonne voi näitä ja valokuvakehyksiä laittaa. Sekä paljon rahaa löytyi myös lahjoista. Sekä  teddykompanietin pupukeinu, josta saa myös tuollaisen menopelin, kun taittaa pyörät alle. En malttaisi odottaa, sitä hetkeä kun nään tyttäreni menevän tällä ympäriinsä. Toisaalta toivottavasti pysyy vielä hetken vauvana. :) 

Siinäpä ne lahjat taisi olla, jos en nyt jotain unohtanut. 

Tytön suuri päivä

Tytön yksi suurista päivistä vietettiin jo 2,5 viikkoa sitten, mutta en ole ehtinyt tänne blogiin saakka mitään asiasta kertomaan. Meidän isi on ollut lomalla ja me ollaan koko perhe nautittu kesästä ja toistemme seurasta, joten olen itsekin jättänyt blogin ihan tarkoituksella vähän hiljaisemmaksi, vaikka juttuja olisi vaikka mitä mistä voisin kirjoittaa. 

 

Mutta nyt siihen suureen päivään eli ristiäisiin. 

Ristiäisiin oli siis kutsuttu kaikki lähimmät eli työn isovanhemmat ja isoisovanhemmat sekä tytön äidin ja isän sisarukset perheineen. Meitä oli yhteensä noin kaksikymmentä. 

 

Tyttö sai kaksi kummia, kummitädin ja kummisedän. 

 Tyttö oli kastetilaisuuden ajan kiltisti ja nukkui kummitätinsä sylissä. Minun siskostani tuli sylikummi. 

 Meidän perhe, yksi puuttuu aina perhekuvastamme, mutta on silti sydämessämme. Halusimme, että isoveli olisi läsnä kastetilaisuudessa jollakin tapaa. Olimme sytyttäneet kynttilän isoveljen kuvan viereen sekä pappi rukouksessaan puhui isoveljestä. Tämä oli minulle erittäin tärkeä ele, toki se sai kostumaan jokaisen silmäkulman. 

Kastepukuna tytöllä oli äitini ompelema kastemekko, jossa myös minut on kastettu. Kastemaljana oli taas miehelläni ollut kastemalja.

Kahvipöydässä oli tarjottavana täytekakkua, jossa päällä aivan ihana täältä tilattu koriste. Voileipäkakkua ja tortillatikkuja oli suolaisena. Herrasväenleipiä, hirvensarvisuolapipareita, muropikkuleipiä, macaroneja sekä suklaakakkua oli vielä makeana.

Se mikä ehkä eniten teitä kaikkia kiinnostaa on se minkä tyttö sai nimekseen. :) 

Eli Oliverin pikkusisko sai kasteen ja nimen ja hänen nimensä on Olivia Eliisa Aleksandra. 

Nimestä sen verran, että toinen nimi tulee minun toisen nimen mukaan ja kolmas nimi on mieheni suvusta. Oliverilla kun toinen nimi oli minun suvustani ja kolmas nimi mieheni toinen nimi.

Ristiäislahjoista teen oman postauksen jossain vaiheessa kunhan vaan ehdin lahjoista ottamaan kuvan.

Kutsu

Nyt on vihdoin juhannuksena saatu matkaan viimeinenkin ristiäisten kutsukortti, joten voin täälläkin pienen palan niistä näyttää. 

Tein siis kutsut itse. Halusin niihin tytön kuvan. Ensin ajattelin että olisin laittanut jaloista, niistä ihanista pikkuvarpaista kuvan. Mutta sitten päädyin kuitenkin kuvaan jossa tyttö näkyy kokonaan. Kutsuihin tuli kuvan viereen neljä pallotarraa, jokaisen perheemme jäsenen oma pallo sekä hopeinen kutsu-tarra. Kortin sisälle tuli runo: 

On syntynyt sydän pieni,
on elämä alkanut.
On kastetta vailla vielä,
tyttömme pieni nyt.
Sen tuletko kanssamme jakamaan
ja nimen pienen kuulemaan.

Sekä sitten tervetulotoivotukset, ja neljä hopeista sydäntarraa. Korttipohjina käytin helmiäisvalkoisia valmiita korttipohjia ja kirjekuorena helmiäisvalkoiset kuoret. Kuori suljettiin sydän tarralla ja kuoren päälle kirjoitin hopeatussilla vastaanottajan nimen. 

Yhden kutsukortin tein niin sanotusti ylimääräisenä ja sen aion tallettaa tytön omaan minun kirjani väliin, muistoksi.  

Ristiäisiin kutsuimme vain lähisuvun, tytön isovanhemmat ja isoisovanhemmat. Sekä minun ja mieheni sisarukset "perheineen". Ristiäispäivä onkin reilun kahden viikon päästä. Olen jo hiukan koristeluita ja tarjoiltavia miettinytkin, mutta vielä pitäisi vähän tarkemmin suunnitella ja alkaa valmistella niitä asioita mitä voi jo ajoissa tehdä, jotta kaikki ei jäisi viime tippaan.