tiistai 22. lokakuuta 2013

Näetkö minut...



 Eräs ystäväni vinkkasi minulle tämän kappaleen. En ollut aiemmin kuullut tätä. Varoitti kaivamaan nenäliinat esiin ja niin kannattaa tehdäkin. Kaunis ja koskettava.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Ihana yllätys!!!

Olen täällä vieläkin ihan yllättyneenä. Rakas ystäväni tuli käymään miehensä kanssa. En ollut yhtään osannut ajatella, että he tulisivat. Voi miten ihanaa! Paras yllätys pitkiin aikoihin. Kiitos paljon ihana ystäväni! En edes osannut sanoa mitään järkevää, kun olin niin häkeltynyt. Mutta tosi ihanaa kun tulitte käymään tässä. Tämä piristi perjantai iltani ja töiden jälkeinen väsymys ei enää tunnu yhtään pahalta. :) Voi miten iloinen saan olla siitä, että minulla on ihania ystäviä.

Nyt minulla on viikonlopuksi ihanaa luettavaa. Tuota lehteä oonkin viime aikoina kaupassa katsonut moneen otteeseen ja meinannut ostaa, mutta en vielä ollut raaskinnut, nyt sain sen. Ja suklaata lukemisen seuraksi, nam! 


 Sain vielä uuden muumi seikkailu muutto-sarjan mukin ja nyt oon sen onnellinen omistaja, miten ihana se onkaan nyt kun näkee oikein läheltä sen. <3



Ihanaa perjantai iltaa kaikille muillekkin! 

Minulla on ainakin nyt ihana perjantai ilta. :)

maanantai 14. lokakuuta 2013

Arki

Nyt on minunkin osalta arki alkanut eli palasin tänään töihin äitiysloman jälkeen. Äitiyslomani päättyi lauantaina ja ajattelin, että on parasta mennä kokeilemaan töissä oloa. Tietty sen verran työssäolo muuttui etten teekään kotona töitä vaan olen päiväkodissa. Ensimmäinen päivä sujui mielestäni hyvin. Väsynyt olin kotiin palatessa, mutta se varmaankin on ihan normaalia. Katsotaan miten jaksan siellä olla, mutta nyt ainakin tuntuu siltä, että jaksaisin hyvinkin olla. Minun onnekseni päiväkodissa on erittäin mukavat työkaverit, jotka ovat ottaneet minut iloisesti töissä vastaan. Kun työkaverit on ihania niin töihin paluu on paljon helpompaa.

 

perjantai 4. lokakuuta 2013

Hiljaista

Onpas ollut hetken hiljaista täällä mun blogissa! No eipä täällä oo ihmeellistä tapahtunut. Eikä oo oikein ollut mitään mistä kirjoittaa tai kertoa. Oon yrittänyt rentoutua nyt nää viimeiset hetket ennen töihin paluuta. Ensi viikko ja sitten on äitiysloma loppu tältä erää. Toisaalta odotan jo sinne töihin menoa. Saisi jotain tekemistä päiviin. Mutta toisaalta se taas ahdistaa, miten mä jaksan koko päivän siellä töissä. Kun nytkin tuntuu siltä kun aamupäivän touhuaa jotakin niin iltapäivästä on ihan väsynyt. No mennään hetki kerrallaan ja katsotaan kuinka siellä töissä käy. Onneksi aina on mahdollisuus jäädä sairaslomalle jos oikein pahalta tuntuu. Mutta toivon, että kuitenkin jaksaisin. Kaksi ekaa viikkoa on kuitenkin keskiviikot vapaata, niin eiköhän se auta vähän kun saa yhden päivän välissä levätä.


Kissatkin on olleet viimepäivinä kauhean läheisyyden kaipuisia. Ihan niinkuin he tajuaisivat, että ensi viikon jälkeen heidän täytyy olla kahdestaan kotona kun me ollaan miehen kanssa molemmat pois kotoa, töissä.