Vappuna 2016

Vappua emme juhlineet mitenkään sen enempää. Nautittiin kauniista ilmoista ja hyvästä ruuasta ja seurasta. Siirrettiin puutarhakalusteet talvisäilöstä terassille, no osa on vielä pihalla kun tää mamma ei oikeen enää pysty missään auttamaan eikä mieskään kaikkea ehdi tekemään mitä käsken tehdä. ;)

 Neidillä oli muutamat vappupallot sekä serpentiiniä. Molemmat lapset sai foliopallot neiti valkkasi ison muumipeikon ja isoveljelle ostettiin ryhmä hau pallo, sekä isi toi vielä neidille pyöreän muumipallon. 

Isoveljen pallo käytiin koko perheen voimin lennätämässä haudalla taivaan tuuliin. Viime vuonna aloitettiin tämä vappuperinne ja tänä vuonna sitä jatkettiin. Viime vuonna pikkusisko ei vielä ymmärtänyt, että pallon perään voisi itkeäkin. Mutta tänä vuonna tuli pieni itku.

 Seuraavanakin päivänä vielä itkettiin pallon perään kun hän isin kanssa katseli videota joka kuvattiin kun pallo lähti pikkusiskon kädestä kohti isoveljeä. Pikkusisko ikkunan edessä itki ja näytti sormella taivaalle ja huusi hau hau.. Koirapallosta luopuminen olikin vähän vaikeampaa, vaikka omasta huoneesta löytyykin kaksi muumipalloa sekä monta tavallista ilmapalloa eivät ne kelvanneet kun itku iski. Nyt ei enää pariin päivään ole asian takia itketty. On vaikeaa selittää alle kaksivuotiaalle, että pallon oli tarkoitus mennä, ja hänellä on silti vielä omat pallot. Saa nähdä miten ensi vuonna käy.  

 

Vappupallot!!

Neiti sai ensimmäisen vappunsa kunniaksi oman vappupallon. Vappupalloksi valikoitui sydämenmuotoinen yksisarvinenheppa pallo. Kiitos kummitädille hienosta valinnasta, neiti tykkää kovasti. :) 

Isoveli sai myös oman pyöreän muumipallon, jonka myös pojan kummitäti oli valinnut. Tänään käytiin koko perheen voimin lennättämässä pallo taivaan tuuliin haudalla. Siellä me katseltiin haikein mielin kun pallo lähti pikkusiskon kädestä lentämään kohti taivaita. Ajateltiin, että tästä voisi tulla kenties yhdenlainen vappuperinne...

Tämän vuoden vappunaamiaisasu

Meillä on huomenna tiedossa perhekerhossa vapun kunniaksi naamiaiset. Ja siksi piti neidille keksiä jokin asu. Prinsessa olisi ollut helppo toteuttaa, mutta kun neiti käyttää useasti muutenkin mekkoa, ajattelin että se on hieman tylsä asu naamiaisiin. Joten päädyttiin sitten kissaan vai oliko se niin, että minä päätysin. Eipä tainnut tyttö niin hirveästi saada päättää asustaan. ;) 

Kissan asu oli helppo toteuttaa. Musta Silverjunglen tähtipaita, mustat leggarit ja valkoiset sukat päälle. Niiden lisäksi tein mustasta ja vaaleanpunaisesta resorista korvapannan sekä valkoisesta ja mustast resorista sekä mustasta trikookankaasta hännän. Niistä syntyi kuvanmukainen kissa. :)

Vielä huomenna jos maalaisimme viikset kissalle, niin kissa olisi täydellinen. :)

Hyvää vappua!

Viime vapunaattona, otin kuvan vauvapallostani. Rakas esikoiseni oli vatsassani (raskausviikkoja oli kasassa 27+2) ja vaikka kuva ei ollutkaan mikään paras pääsi se silti tänne blogiin(ja pääsi vielä uudestaankin ;)). Tänä vappuna vauvapallollani raskausviikkoja on kasassa tasan 34. ;)

Näen omista silmistäni sen iloisen odotuksen, vaikka en osaa yhtään olla kameran edessä normaalisti. Aina olen jotenkin hassusti ja on hassut ilmeet. Mutta silmistäni näkee sen onnellisuuden. Tällä hetkellä kun ottaa samanlaista kuvaa, on jotakin kadonnut. Vaikka näytän onnelliselta, silmistäni paistaa myös suru ja ikävä.

Vappuna 2013

Koen silti tällä hetkellä olevani onnellinen vaikka olenkin samaan aikaan surullinen. Se on hyvin ristiriitaista, mutta se vain tulee varmasti olemaan näin lopun elämääni. Vaikka olisi kuinka onnellinen, on silti ikävä omaa esikoista ikuisesti. 

En koskaan hyväksy sitä, että olen joutunut rakkaan esikoiseni menettämään, mutta olen huomannut, että asian kanssa oppii elämään. Välillä suru ja ikävä koskee enemmän ja toisaalta enemmän se on sellaista haikeaa ikävän kaipausta omaa esikoista kohtaan. Toki edelleen tekisin mitä vain jos saisin edes vielä kerran esikoiseni syliini. 

Tänä vappuna me suunnataan mieheni kanssa mun siskon perheen luo. Sisko on luvannut tehdä meille ruokaa. Uusia perunoita olisi luvassa enkä malttais millään odottaa iltaan saakka et saan niitä ja niiden kanssa toki jotain grilliherkkuja. :)

Joten oikein kivaa vappua teille kaikille!

Täytyihän munkin eilen...

Tottakai munkin tarvi eilen tehdä munkkeja ja viel ihan alusta loppuun saakka. Aamulla taikina kohoamaan ja sen jälkeen leivottiin ja öljy kuumenemaan ja eikun paistamaan. No, joo oon mä joskus ennenkin munkkeja paistanut itse, mutten vuosiin oo tehnyt sitä. Mut eihän se mitenkään vaikeeta ole. Ja hyviä niistä tuli. Tein litran taikinan ja niitä tuli siitä 49 kpl, joten suurin osa meni pakkaseen. Sieltä niitä on sitten kiva sulatella ja herkutella. 

Mulla oli tarkoituksena tehdä osaan sokerikuorrutus päällinen, mutta sitten laiskuus iski, joten vain sokeroin muutaman. Pakkaseen meneville en tehnyt mitään vaan kun ne sulattaa pakkasesta niin sen jälkeen sitten sokeroidaan. Osa syynä laiskuteen oli varmaankin se, että mun selkä oli aika loppu sen jälkeen kun olin seisoskellut ja paistellut munkit valmiiksi. Joten sen jälkeen olikin hyvä mennä päiväunille. :) 

Lopuksi vielä kuva vappupallomahasta ja sen kantajasta. ;) 

Kuvassa vauvamahan viikot on 27+2.

Hauskaa vappua!

 

Minä kun en tykkää niistä perinteisistä värikkäistä serpentiineistä ja en ole päässyt kyläkauppaa pidemmälle ostamaan mitään ihania serpentiinejä, niin päätin kiupsauttaa vähän tuollaista vaaleanpaunaista ja vihreää, joissa valkoisia pilkkuja, lahjanarua serpentiinin tilalle. (Toki lastenhuoneessa on sitä kirjavaa, tuomassa hoitolapsille vapputunnelmat.)

 

Meillä Adakin päätti olla rohkea ja kokeilla leikkiä ilmapallolla, kunhan ei vaan pamahtais. 

Ihanaa, hauskaa ja kivaa vappua kaikille!!! :)