Isoveli

Meillä on viime päivien aikana ollut isoveli jutuissa mukana enemmän kuin ennen. Tai oikeastaan isopikkusisko juttelee hyvin paljon isoveljestä. Ryhmä hauta kun näkee jossain hän muistaa aina kertoa kuinka vei isoveljelle Rollen.  Ja muutenkin hän juttelee monissa lauseissaan isoveljestä.

Eilen tulin tyttöjen kanssa äitini luota kotiin, sammutan auton pihalle ja isosisko takapenkillä sanoo haluavansa mennä isoveljen luokse. Kysyn häneltä tahdotko mennä isoveljen haudalle? Vastaus on selkeä kyllä hän tahtoo.. 

Illalla olimme menossa nukkumaan, isosisko halaa jokaista perheen jäsentä tapamme mukaan ja antaa suukon. Hän katsoo isoveljen kuvaa, toivottaa hyvää yötä ja suukottaa kuvaa kohden. Äidin ja isän silmäkulmat kostuvat.

Olen hyvinkin paljon miettinyt viime päivinä, sitä että mitä isosisko luulee sen isoveljen olevan. Isoveli on hänelle ainakin hautakivi ja vauvakuva. Kuin paljon kohta 2,5 vuotias oikeasti voikaan asiasta ymmärtää. Sitä en osaa sanoa, eikä isosiskokaan osaa sitä minulle kertoa. Sen tiedän, että isoveli on todella tärkeässä asemassa tällä hetkellä hänen elämässään. <3

Elämyksiä

Olimme alkuviikosta serkkuni luona. Vietimme ihanan kiireettömän iltapäivän. 

Saimme tutustua vuohiin, jotka olivat aivan ihastuttavia. Meidän isompi neiti joka on aina pelännyt koiria, meni heti näiden luokse eikä pelkoa näkynyt lainkaan. Siellä hän juoksenteli vuohien tarhassa, ihan kuin niitä ei siellä olisi ollutkaan. Olin kyllä aika ihmeissäni mutta samalla todella iloinen. Ja siis olihan ne kerrassaan ihania.  Ja oli hän aika innoissaan kun sai syöttää niitä. Niin ihanaa kun lapset saavat tälläisiä ihania elämyksiä.

Mun serkulla ja hänen avovaimollaan on kyllä aivan ihana talo ja niin kauniisti sisustettu. Siellä pn mukava käydä kylässä, tunnelma on aina kiireetön ja lämmin, olo tuntuu siltä kuin olisi lähtenyt kauemmaksikin lomailemaan täältä kiireisestä eteläsuomesta. ;) 

Kuolleiden lasten muistopäivä

Viime viikon perjantaina vietimme kuolleiden lasten muistopäivää. 

Meillä on tapana edeltävänä päivänä käydä viimeistään istuttamassa callunat ja viedä lyhty.

Tänä vuonna isompi pikkusiskoista tahtoi lähteä mukaan. Viime päivinä hän on alkanut puhumaan enemmän veljestään ja katselee veljensä kuvaa kotona useasti. Ennen kuin lähdimme haudalle meni hän huoneeseensa etsimään ryhmä hau lelujaan. Hän olisi halunnut viedä ne isoveljelle. Minä tylsänä äitinä kielsin ja sanoin isoveljen näkevän taivaasta kun hän leikkii niillä ja että isoveli tietää, että hän olisi ne antanut hänelle. Tämä riitti pikkusiskolle. Kunnes seuraavana päivänä hän kertoi kummitädilleen ettei saanut niitä viedä isoveljelle. Tämä selkeästi oli hänelle iso juttu ja tärkeä, ja mitä minä äitinä tein en antanut lapsen viedä niitä isoveljelle. Selitin taas samat jutut. Koittaa seuraava päivä ja hän taas ottaa puheeksi kun ei niitä saanut viedä isoveljelle, sovimme että kun seuraavaksi menemme kauppaan hän saa ostaa isoveljelle oman ryhmä haun. Koittaa maanantai ja olemme olleet mummilla yökylässä ja ehdotan hänelle aamupala pöydässä, että mitä jos menisimme käymään kaupassa. Hän silmät kirkkaana sanoo: joo, ostaa ryhmä hau isoveljelle! Menimme kauppaan ja hän sai valita isoveljelle oman ryhmä haun. 

Tänään veimme sen isoveljelle. Pikkusisko kantaa ryhmä haun Rollea kädessään koko matkan ja puristaa sitä kovasti. Haudalle saavuttaessa hän alkaa kiirehtimään nopeammin ja menee ensimmäisenä lyhdyn luo laittamaan Rollen lyhtyyn.

Tämän äidin sydän tunsi suuren rakkauden ja ikävän. Mietin taas mielessäni, miksi? Miksi esikoiseni piti lähteä luotamme pois?

Lomalla

Hei me oltiin lomalla pohjoisessa. Kuumamossa niinkuin isosisko sanoo. Käytiin me lapissakin Posiolla, joten pikkusiskokin pääsi käymään lapin puolella. ;)

Meillä oli kyllä ihana loma vaikka välillä vettä satoikin, muttei me kastuttu hei kertaakaan sen takia. 

Mökki järven rannalla, ei muita ihan lähellä tai en mä ainakaan huomannut. No joo poroja oli kerran piha täynnä kun ikkunasta katsahdin pihalle. :D Käytiin Rukalla. Vallotettiin Riisitunturi. Käytiin katsomassa kiutaköngäs. Käytiin Pentikmäellä Posiolla. Ja takasin tullessa tietty shoppailemassa Ylivieskassa kärkkäisillä ja tietty hei keskisellä, se niinku kuuluu kotimatkalle jos on "ylhäällä" käyny. ;) Ja hei kannatti käydä, löydettiin mulle syys/talvi lenkkarit sekä isommalle neidille syyskengät ja pikkusisko sai hienon poro helistimen lomateemaan kun sopi niin kivasti. Isosisko kulutti rahaa kärkkäisillä ja kun on äitiinsä tullut niin osti vauvalleen vaunut. Niissä on oikeen kääntyvät etupyörät ja heittoaisa. :D 

Niin ja kyllä me ehdittiin lomalla rentoutumaan ja nukkumaan hyvin ja pitkään. Oli kyllä kiva reissu ja vitsi kun siellä pohjosessa on aina niin kiireetön tunnelma ja niin rauhallista ja kaunista. Mä haluun taas uudestaan...