Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisarusrattaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisarusrattaat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Rakastan vieläkin...

Nyt miellä on olleet reilu puolen vuoden Bugaboo donkeyt ja voin kertoa, että mä rakastan niitä vieläkin.
Ne on ihan parhaat olleet lenkillä kahden lapsen kanssa. Ja meidän 9,5kk vauva mahtuu vieläkin nukkumaan niiden koppaan. Hän nukkuu ehkä parhaiten juuri näiden vaunujen kopassa. Ihanan kevyet vaikka painoa on kyydissä kahden lapsen verran. Näppärät työntää ja kulkee kelillä kuin kelillä. Välillä kun on satanut lunta vähän enemmän eikä kukaan ole aurannut teitä pääsee näillä silti ihanasti eteenpäin, enkä vielä kertaakaan ole lukinnut etupyöriä vaikka niiden lukitseminen ehkä helpottaisi hangessa liikkuessa. Ainut miinus lumihangessa liikkuessa on se, että tavarakori alhaalla on ihan luminen sen jälkeen, mutta niin taitaa olla monissa muissakin vaunuissa. 

Me ollaan siis liikuttu näillä niin lumessa kuin sellasessa juuri uutta hiekkaa tuodulla tiellä jossa siihen hiekkaan siis upposi vaunut, mutta niin vaan päästiin eteenpäin vaikka vähän raskaampi niin onkin. 
Kopassa on vaunuverho aika turha, mutta mulla on nyt silti roikkunut se siinä, kun lenkillä on välillä ollut tosi kova tuuli, mutta ilmankin sitä pärjäisi. Teetin haararemmit ja turvakaariin ja työntöaisaan suojat. Suojat on kyllä ihan ehdottomat, jotta turvakaaret ja työntöaisat pysyy siisteinä. Uusimmassa mallissa nämä vissiin ovat jo nahkaisia, joten suojia ei välttämättä tarvitse. Haararemmi on kyllä kätsy, ettei joka kerta oo pakko laittaa vöitä kiinni. Kesäksi meillä on näihin vaaleanpunaiset kesäkuomut. Viime kesänä en ihan hirveästi niitä käyttänyt, saa nähdä miten tänä vuonna käy.

Oltiin viime kuussa laivareissulla oman perheen kesken ja päätin ottaa nämä mukaan. Eka ne olivat duona, jotta molemmat lapset oli helppo työntää satamassa laivaan sekä seuraavana iltana taas autolle. Muuten laivalla kuljettiin monona ja sivukori oli kyllä kiva kun siihen sai laskettua kädestä kaikki tavarat sekä kaupassa se oli kiva ostoskori, ei tarvinnut ottaa erillistä koria tai kärryjä. 
Nämä on kyllä sellaset vaunut, että luulen kun tulee hetki jolloin näistä pitää luopua tulee kyynel jos ei kaksikin. ;) Taitaa olla ekat vaunut, joihin mä rakastun aina uudelleen ja uudelleen.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Meidän ihanuudet

Tilasin lapsimessuilta meille bugaboo donkeyt. Ja nyt kun ne ovat meillä olleet jo hetken, voin sanoa rakastuvani niihin päivä päivältä vain enemmän. Vielä vuosi sitten ajattelin, että ne ovat ne vaunut joista saan vaan salaa haaveilla, enkä vieläkään aina usko sitä, että ne ihan oikeasti ovat minulla. 
Bugaboo donkeyt ovat mielestäni ihan parhaat jo siksi, että niitä voi tarpeiden mukaan muunnella niin paljon kuin haluaa. Sen lisäksi ne ovat myös työnnettävyydeltään todella kevyet. Ajatus siitä, että vaikka sisarusrattaiden tarve menisi pian ohi, ei minun ole silti pakko luopua näistä on aivan paras. Sillä kun niistä voi kaventaa yhdelle lapselle menevät vaunut. Tosin nyt olen sitä mieltä etten ikinä maailmassa raaski niistä luopua. Mä oon niin rakastunut niihin. Ja niin on myös isosisko. Taitaa olla perinyt äidin vaunuhulluuden. :D 
Näissä on ihanan tilava koppa vauvalle, eikä istuinkaan isosiskolle ole liian ahdas. Ja harmaat kuomut, ne ne vasta kauniit ovatkin. Ostin myös kesäkuomut jos tulee lämpimät ilmat niin saa ne laittaa paikalleen, mutta koska ne niin kuumat kelit sitten oikeen tulee!?! Kesäkuomut ostin vaaleanpunaisina. 

Ollaan nyt muutaman kerran käyty pienillä kävelylenkillä ja täytyy todeta ettei näiden työntäminen ole yhtään raskaampaa kuin yhden lapsen vaunuja työntäminen. Totta kai sen huomaa, että painoa on vähän enemmän kun on kaksi lasta, mutta silti ne kulkevat todella hyvin eikä työntämisestä tule raskasta. Ja testattu on kahteen kertaan pikkulenkki jossa heti alkuun ylämäki ja sen jälkeen vähän loivempi pitkä ylämäki ja tämäkin äiti jaksoi työntää vaikka kunto on niin huono kuin vain ihmisellä voi olla. 
Nyt kun olen niin rakastunut näihin, huomaan samalla, että tulee tarkasteltua, kuunneltua ja katsottua työntäessä, että löytyykö niistä jotakin vikaa. Pelkään koko ajan, että petyn johonkin juttuun vaunuissa, vaikka se onkin ihan naurettavaa. Mutta kai se kuuluu jotenkin vaunuhulluuden kuvaan. :D Mutta nyt olen ainakin ihan supertyytyväinen näihin. <3