perjantai 19. syyskuuta 2014

Oothan tässä vielä huomenna




Tänään tulee minulle ja rakkaalle miehelleni täyteen seitsemän yhteistä vuotta. Enkä ole päivääkään katunut sitä, että tämän minulle maailman rakkaimman miehen sain vierelleni tähän elämään. Ollaan koettu paljon yhdessä ja päivä päivältä tultu vahvemmaksi pariksi. Voin jo nyt kuvitella miten yhdessä vanhoina kiikkustuolissa kiikutaan, jos meille suodaan elämää niin pitkäksi ajaksi. 

Haaveilin aina lapsena ihanasta miehestä jonka kanssa perustan perheen ja nyt voin todeta, että se haave todella on toteutunut. Olemme kokeneet yhdessä niin paljon, niin hyvää kuin pahaakin. Ja kaikesta olemme selvinneet yhdessä. Oman lapsen kuoleman jälkeen en osaa kuvitella, että meidän väliin voisi tulla mitään mistä emme yhdessä selviäisi. Eletään päivä kerrallaan eteenpäin ja nautitaan toistemme rakkaudesta ja siitä että me ollaan just me. <3

6 kommenttia:

  1. Onnea! <3 <3 Ja todellakin, eipä enää pahempaa voi elämässä/parisuhteessa kokea, joten mitä tahansa tuleekin - te pärjäätte.

    VastaaPoista
  2. Onnea teille! <3

    Meillä tuli myös kesällä seitsemän yhteistä vuotta täyteen. Silloin tajusin, että useinhan puhutaan parisuhteessa seitsemännen vuoden kriisistä - ja melkoisen kriisin elämä meille heittikin seitsemäntenä yhteisenä vuonnamme... Itse myös ajattelen niin, että kun ollaan yhdessä lapsen kuolemasta selvitty, on vaikeaa kuvitella, mikä haaste tai vastoinkäyminen voisi enää sen suurempi olla. Tuntuu turvalliselta ja ihanalta, että luottamus suhteeseen on niin luja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3

      Mulle tuli kanssa heti mieleen, että kyllä se elämä heitti oikein kunnon kriisin tähän seitsemänteen vuoteen. On kyllä ihanaa aamuisin herätä tutun ja turvallisen oman miehen viereltä tietäen, että kyllä me selvitään kaikesta yhdessä.

      Poista
  3. Onnea kovasti teille <3. Toivotaan, että elämä on haasteensa nyt antanut ja loppuajan saatte leppoisasti luovia myötätuulessa!

    Meillä tulee ensikuussa täyteen tuplat, eli jo 14 vuotta . Hui, sitä alkaa tuntea itsensä vanhaksi....

    VastaaPoista
  4. Kiitos! <3 Toivon tosiaan että elämän haasteet olisi jo tässä, ja loppu voisi olla leppoisampaa!

    Onnea jo etukäteen! Pienet lapset pitää sinut nuorena ja kiireellisenä, ei tässä nyt vielä pitkiin aikoihin kannata itseään vanhaksi tuntea :)

    VastaaPoista