maanantai 30. joulukuuta 2013

Menikö se joulu jo?!?

Tänä vuonna tuntui siltä, että  joulu meni ohi ennen kuin huomasikaan sitä kunnolla. Johtui varmaan siitä, että tänä vuonna joulu oli hyvin erilainen kuin ennen. Yleensä teen itse joulusiivouksen ja ruuat. Mutta tänä vuonna mieheni ja hänen siskonsa tekivät joulusiivouksen ja mieheni teki sitten aattoaamuna ruokia. Kyllä vaan alkaa jo ahdistamaan kun ei oikein mitään pysty tekemään ja olen kuitenkin tottunut siihen, että saan itse kaikenlaisia asioita touhuta. Vielä juuri ennen joulua jouduin leikkaukseen tämän käteni kanssa, nyt sitten oikeassa ranteessa on ruuveja ja metallia. Että pitikin kaatua niin pahasti. Jos leikkausta ei olisi tehty en olisi enää koskaan oikeaa rannettani suoraksi saanut. 



Joulu sujui siis aika rauhallisesti, koska minä en pystynyt hössöttämään mitään turhaa. Joulu oli myöskin hyvin musta ja surullisen haikea. Aaton aloitimme käymällä Oliverin haudalla. Iso itkuhan sitä aamusta tuli niin kamala ikävä sitä ihanaa pientä rakasta poikaani. <3 




Ostin omaan joulukuuseen ja Oliverin haudalle lyhtyyn baby´s first chrstmas 2013 pallot. Minä olen jo aikoja sitten päättänyt, että jos joskus saan lapsia haluan omaan kuuseen vauvan ensimmäinen joulupallot. 



Aamupäivä menikin siinä ruuanlaitossa ja joulurauhan julistuksen katsomisessa. Syötiin hyvin hyvää jouluruokaa, jota riitti. Hetki vain oleskelua ja tv:n katsomista. Mieheni perhettä oli meillä syömässä aattona. Illansuussa lähdettiin tekemään hautausmaa kierroksia järkyttävässä vesisateessa. Oliverin haudallakin kävimme uudestaan, ainut paikka jossa jouluna tunsi olevan oman lapsensa lähellä. Oli ihanaa nähdä, että Oliveria oli jouluna käynyt moni muukin muistamassa kynttilöin. Ainut miinuspuoli oli se kamala sade ja tuuli, joten kynttilät eivät millään tahtoneet jaksaa palaa. Illalla menimme vielä mieheni isovanhemmille kahville. Sieltä sitten vielä mun isovanhempien haudalle ja Oliverin haudan kautta kotiin. Taas sai nimittäin sytytellä kynttilöitä uudestaan. Joulupäivänä käytiin mun isän luona ja tapanina äidin luona. Perjantaina arki taas koitti ja joulu on vissiin vietetty tältä vuodelta. Paljon sain lahjoja, olin siis ollut hurjan kiltti, kaikki olivat tosin tarpeellisia. Tai en mä niistä suklaista tiiä, oliko niin tarpeellisia.

Toivon mukaan saan pian käteni kuntoon ja voin taas käyttää järkkäriä. Tolla pikkukameralla tulee vaan niin äärettömän rumia ja sohjoisia kuvia. Koittakaa pystyä katsomaan näitä kuvia vielä hetken.

4 kommenttia:

  1. Täällä toinen joka kaipaa joulua joka meni nii kiireen vilkkaa ohi... Tuli oikeen paha mieli sun puolesta.. Kauniita kuvia tosin. En oo ehtinyt vanhempia postauksia lukemaan etten tiedä mitä on tapahtunut...

    Mukavaa illanjatkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulua joka vuosi odottaa niin paljon ja sitten se menee aina liian nopeaan ohi. Kesällä esikoispoikani kuoli kohtuun ja syntyi siis kuolleena, siksi mustaa mustempi joulu.

      Poista
  2. Onneksi pääsit siihen leikkaukseen ja paljon paranemisia! :)
    Musta joulu oli täälläkin, onneksi meillä on enkelipojat suojelemassa ja katsomassa meidän perään <3

    Mistä toi haudalla oleva lyhty on? Se on mukavan "iso", mäkin haluisin sellasen että vois just laittaa jonkun nallen sinne sisälle tms :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu oli hyvä että leikattiin vaikka kovin mielellään en leikkaukseen mennyt. Mutta onhan se ranne mukavampi jos sen saa suraksikin vielä. :)

      Meidän omat enkelipojat seuraa ja suojelee meitä. <3

      Ostin tuon lyhdyn Turun muovitukusta. Just passeli kun saa näppärästi laitettua nallet ja muut jutut suojaan sateelta ja kun kynttilä palaa siinä niin pitää kuivana. Kesästä saakka ollut pupunalle lyhdyssä oli vain aavistuksen kostea kun vaihdoin pupun palloon jouluna. :) Ja tuossa oli vielä kivasti tuo yksi lasi "vapaana" niin siihen sai hyvin kirjoitettua runon.

      Poista