keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Höpinöitä...

Niin, mahtaakohan tää meidän vaavi olla tosissaan sitä mieltä, että se sukupuolineutralisuus on tän päivän juttu. Sillä nyt kolmannen ultran jälkeen (tai oikeastaan jos puhutaan totta niin viidennen ultran jälkeen, mutta niissä kahdessa ensimmäisessä ei ole mahdollista ollut nähdä sukupuolta) edelleenkään meidän vauva ei jalkoväliään näytä. Ultraajaakin  alkoi tänään naurattaa, että se ei tosiaan halua näyttää kumpi on. Ei sillä, että sillä sukupuolella olisi minulle väliä, yhtä rakas nyytti hän on jokatapauksessa. Mutta mä vaan oon niin malttamaton ja tahtoisin jo tietää sen. Joten pitäiskö mun nyt tästä päätellä, että hän haluaa kasvaa sukupuolineutraalisti. Tai sitten hän vaan on niin kuuliainen isäänsä kohtaan, että sen takia pitää jalat tiukasti kiinni. Sillä kun ennen rakenneultraa pohdimme yhdessä haluammeko sukupuolen tietää, mieheni oli aluksi sitä mieltä, että sen ehtii sitten näkemään kun syntyy. Joten vauva ja isimies on varmaan yhdessä päättäneet, että äidille ei sitä kerrota ennen kuin hän on syntynyt. ;) Tosin mä luulen ettei sukupuolineutraalisiti kasvattaminen multa onnistu vauvan syntymän jälkeen. Sillä tiedän, että jos hän olisi tyttö niin varmasti ostelisin kaiken maailman prinsessahörhelöt hänelle ja taas jos hän on poika, niin varmasti isinsä kanssa hänellä olisi kaiken maailman autolelut. ;)

Eli mä en oikeesti oo mikään sukupuolineutraalisuuden kannattaja, mutten vastusta jos jotkut haluavat niin lapsensa kasvattaa. Mutta kyllä sitä tosi herkästi työssäänkin puhuu tytöistä ja pojista ja jos on kahdelle pojalle/tytölle sanomassa jotakin samaan aikaan niin kahden nimen sijasta vaan sanoo automaattisesti tytöt/pojat. Enkä todellakaan osaisi kuvitella vaatekaupassa käydessäni, että ostaisin vain neutraaleja molemmille sopivia vaatteita koko lapsen tulevaisuuden. Koska jos vain sukupuoli on tiedossa niin kyllä sitä menee ostamaan vaatetta/lelua joko tytölle tai pojalle. Nyt toki on tarvinnut miettiä kun on vaatteita tai leluja ostellut, että ne sopisivat molemmille, koska siitä sukupuolesta ei ole tietoa. Tosin nyt päätin etten enää ainuttakaan vaatekappaletta osta ennen kuin joko vauvamme on suostunut näyttämään sulupuolen tai hän on syntynyt. Sillä meillä on ihan oikeesti jo ihan tarpeeksi vaatetta. Vauvan serkkupojalta kun tulee meilkein joka viikko pieneksi jääneitä vaatteita kassillinen meille. Tosin katsotaan pitääkö tää mun päätös kuinka kauan, kunnes taas esittelen teille, et katsokaas mitä mä ostin. ;) Yritän kyllä pitää päätökseni. Enää ei osteta kuin puuttuvat lastentarvikehankinnat mm. amme, pinnasängyn pehmuste, niin puuttuuko meiltä jotain muuta!?! Tarvisi joku päivä oikein katsoa ja miettiä, mitä vielä on hankkimatta, koska eihän tähän vauvan tuloon oo enää paljon aikaa. Iiiks!

Kuva kopioitu netistä.

Tänään kävin tilaamassa vaunuihin vielä jalkapeitteen joka niistä puuttui, talvea ajatellen. Ja ostin vauvalle pupusoittorasian, teddykompanietin. Mä niin tykkään noista teddykompanietin diinglisar sarjasta. Kun vauva vaan on syntynyt niin tahdon hänelle "unirätin", sillä jos hän on tyttö tahdon tuon vaaleanpunaisen kissan ja jos taas hän on poika niin vaaleansinisen hiiren. Eli se siitä sukupuolineutraalisuudesta. ;) Nyt voidaan alkaa soitella vauvalle pupusoittorasiaansa, jotta oppii tunnistamaan sen laulun. ;) Sekä ostin kehtoon nukkumistuen. Kehto on vielä maalaamatta, jospa ensi viikon jälkeen senkin saisin hoidettua kun alkavat kesälomat. Mullahan alkaa ensi viikon keskiviikkona kahden viikon kesäloma ja sitten on vuorossa kolmen viikon pakkoloma ja juhannuksen jälkeen alkaa äippäloma. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti