keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Tämän vuoden vappunaamiaisasu

Meillä on huomenna tiedossa perhekerhossa vapun kunniaksi naamiaiset. Ja siksi piti neidille keksiä jokin asu. Prinsessa olisi ollut helppo toteuttaa, mutta kun neiti käyttää useasti muutenkin mekkoa, ajattelin että se on hieman tylsä asu naamiaisiin. Joten päädyttiin sitten kissaan vai oliko se niin, että minä päätysin. Eipä tainnut tyttö niin hirveästi saada päättää asustaan. ;) 


Kissan asu oli helppo toteuttaa. Musta Silverjunglen tähtipaita, mustat leggarit ja valkoiset sukat päälle. Niiden lisäksi tein mustasta ja vaaleanpunaisesta resorista korvapannan sekä valkoisesta ja mustast resorista sekä mustasta trikookankaasta hännän. Niistä syntyi kuvanmukainen kissa. :)
Vielä huomenna jos maalaisimme viikset kissalle, niin kissa olisi täydellinen. :)

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Kevään tuoksujen muistot

Kevään tuoksut tuovat mieleen sekoituksena viime kevään odotuksen sekä samalla sen ainutlaatuisen ensiodotuksen. Samasta tuoksusta tulee pohjaton ikävä ja kiitollisuus. Pohjaton ikävä on sitä ensiraskauden tuomaa jännitystä, ensimmäisten vauva vaatteiden ja tarvikkeiden pohdintaa ja hankintaa, stressitöntä odotusta ja ennenkaikkea pelotonta. Pohjaton ikävä sitä vauvaa, joka kohdussani kasvoi ja oli jo valmiina valloittamaan äidin ja isän sydämet. Ikävä ei ole oikeastaan toista raskautta, mutta kun siihen raskauden päättymiseen on enää vajaa kuukausi aikaa, alkaa muistumaan mieleen, se pienen pieni vauva, joka tuli ja lohdutti ja paikkasi äidin ja isän sydämestä palasia. Osa sydämestämme kuuluu ikuisesti pojallemme, hän täytti sydämmemme rakkaudella ja ikävällä, mitä hän tuskin itse olisi tahtonut vanhemmilleen valita. En koskaan antaisi hänen liian lyhyttä elämäänsä pois, olen kiitollinen, että sain hänet edes hetkeksi, vaikka aika oli aivan liian lyhyt. Vajaa kuukausi ja tyttäremme täyttää yksi, noin puolitoista kuukautta ja poikamme täyttäisi kaksi vuotta. On hetkiä jolloin ajattelen, kunpa isovelikin olisi täällä. Minun kaksi ihanaa täydellistä lastani leikkisi nyt yhdessä ja keksisi kaikkea ihanaa ja järjetöntäkin välillä. Ystäväpiirissäni on muutamia joiden lapset täyttävät tässä tai ensi kuussa kaksi vuotta, toisen pojan synttäreillä ollessamme neidin kanssa perjantaina, mietin hiljaa mielessäni, ei menisi kauaa kuin meidän Oliverkin viettäisi synttäreitä. Ja nämä ystäväpiirin kaksivuotiaat pojat olisi parhaita kavereita yhdessä, oikea kolmikko. Onneksi kovin monesti en ajaudu liikaa mietteisiini, että minunkin lapseni kuuluisi nyt olla tässä, koska pitemmän päälle se satuttaa omaa sydäntä entisestään. 



Nyt kun poikani toinen syntymäpäivä alkaa pikku hiljaa lähenemään, huomaan että taas ikävä ja suru alkaa kurkkia aina välillä enemmän esille. Huomaan myös itsessäni sen, että yritän piilottaa sen surun ja ikäväni, niin ettei kukaan sitä huomaisi ja yritän olla reipas ja iloinen, vaikka huomaan että väsymys alkaa taas paistamaan olollansa arjessa. Koskakohan se oma mieli ja kroppa palautuu ennalleen vai palautuuko koskaan!?! Huomaan mitä enemmän minulla on puuhaa ja menoja sitä väsyneemmäksi tulen vaikka saan nukkua öisin hyvinkin sen kahdeksan tuntia, sillä neiti pyytää melkein korkeintaan kolme kertaa tuttia ja välillä menee öitä ettei kertaakaan. Mutta luultavasti se väsymys johtuu vielä kuitenkin siitä menetyksestä ja siitä, että joudun tsemppaamaan itseäni muiden edessä, olemalla se vahva ja iloinen ihminen. Olen vain luonteeltani sellainen, etten oikeastaan halua juurikaan kenellekkään ystävällenikään tunnustaa sitä väsymystä ja ikävää, surua. En halua olla kenellekkään taakaksi niin on helpompi näyttää vahvalta ihmiseltä. Monet varmasti luulevatkin minun pääseen lapseni kuolemasta niin sanotusti yli. Mutta ikäväkseni luulen ettei siitä vain toivu ihan kokonaan vuodessa eikä kahdessakaan. Jossainhan oli tehty tutkimus, että viiden vuoden päästä menetyksestä voi aikaisintaan saavuttaa sen onnellisuustason joka on ennen menetystä edeltänyt. Eli matkaa on vielä...

  

Onneksi suru tulee vain sellaisina pieninä annoksina silloin tällöin, eikä se ole enää läheskään joka päivä läsnä eikä edes joka viikko. Kun se pääsee kurkkaamaan, ei onneksi kauaa kylässä viihdy. Tunnen sisälläni jonkinlaisen rauhan ja kiitollisuuttakin siitä, että sain poikani edes siksi pieneksi ajaksi.  Mutta sitten se väsymystila on ja pysyy muutamia päiviä aina kerrallaan, keväällä minulla oli sellainen monen viikon pituinen ja kun se loppui, tuntui jo hetkellisesti, että nyt olen taas yhden vaiheen päässyt eteenpäin. Mutta taas tällä viikolla se väsymystila on tullut kylään... Mennään päivä kerrallaan eteenpäin ja katsotaan mitä se tuo tullessaan ja mitä kevään tuoksut tuo mieleeni... Niitä kun vielä riittää ja kesäntuoksut tuovat ne seuraavat muistot ja sen jälkeen syksyn tuoksut. Talven tuoksut taitaa olla ainovia joista ei tule mieleen mitään raskauteen liittyvää tai menetykseen...   


Tässä taas vähän pohdintaa omasta matkastani lapseni menetyksessä..

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Meidän ekat lapsimessut

Me suunnattiin lauantai aamusta koko perheen voimin kohti Helsingin messukeskusta lapsimessuille. Moni muukin oli suunnannut matkansa samaan paikkaan. Mutta vaikka ryysistä oli paljon, niin silti saatiin kaikkea kivaa kotiin viemiseksi. Siellä oli paljon erilaista ostettavaa sekä paljon kaikkea mitä sai maistella sekä kätevä liberon vaipanvaihtopiste, jossa vaippa vaihtui uuteen kätevästi messuostoksien lomassa. Kamera vaan pysyi liikaa kassissaan, siksi kuvia itse messuilta ei juurikaan tallentunut. Tällä äidillä oli niin paljon katseltavaa ja lapsi suurimmaksi osaksi sylissä. Miten tämä äiti taas oli unohtanut manducan kotiin. Neiti ei millään rauhoittunut vaunuihin, vaan oli mielummin sylissä. Joten jos omistaa kantorepun kannattaa se ehdottomasti ottaa mukaan messuille. Tästä viisastuneena sunnuntai iltapäivästä kun lähdettiin uusintakierrokselle messuille, otin pelkästään manducan ja hienosti sujui sen kanssa, neiti jopa nukahti. :) 


Edullisia messuostoksia olisi varmasti pystynyt enemmänkin tekemään, mutta itse en jotenkin aluksi päässyt ostosten makuun ollenkaan. Olen nyt tykästynyt Silverjunglen vaatteisiin, kun itse niitä kotikutsumyyjänä myyn ja saan sen takia helposti niitä ostettua, joten muiden vaatemerkkien messutarjonta ei minua miellyttänyt tällä kertaa. Polarn o. pyretin vaatteet on vielä toiset jotka on tosi suosikkejani kanssa ja niitä ei messuilla ollut, joten mitään vaatetta ei tullut ostettua, vaikka minut tunnetaankin lastenvaatteiden suurostajana. :D


Me ostettiin messuilta kg desingin silikoninen ruokailualusta, vaaleanpunainen jossa kaksi pöllöä. Olisin tahtonut sen pilvenä, mutta sitä ei ollut enää jäljellä siinä värissä missä tahdoin niin ostettiin sitten pöllöalusta. Sekä ostin nubyn snackpurkin, meillä on ollut jo yksi sellainen eri merkkisenä ja tämä tuntui jotenkin kätevämmältä niin testataan sitä sitten. Saatiin muutamia välipala maistiaisia kotiin sekä testivaippoja. Hipp jakoi myös sukkia.



Suurin messuostos saapuu vasta ensiviikolla kotiin. :) Niin aluksi mulla oli ihan sellainen olo, ettei oo mitään ostettavaa, mutta sitten lauantaina kun oltiin jo päätetty suunnata autolle päin, löysimme osaston jossa myytiin polkupyöränperäkärryä, jota oltiin jo netistä aikaisemmin katsottu ja päätetty tilata. Nyt saatiin se edulliseen messuhintaa sisältäen kotiinkuljetuksen. :) Eli lähiaikoina tiedossa postaus siitä. 



Ensi vuonna haluan ehdottomasti uudestaan messuille. Oli tosi kivat messut ja ensi vuonna pitää ehkä tutkia paremmin messutärpit ennen messuille tuloa. :) Vaikka ei se haitannut vaikka ei oltu tutustuttu etukäteen, löydettiin silti paljon kaikkea kivaa ja tunnelma oli tosi mukava. Tuttujakin nähtiin . <3 



Bongasiko joku meidät messuilta? Itse kun en niin ehtinyt vilkuilla ihmisiä kun oli kiire katsella messu osastoja. Mitä kivaa löysitte messuilta? 

torstai 9. huhtikuuta 2015

Voittaja on...

Arvonnan suorittajana toimi tällä kertaa neiti, joka sai nostaa yhden lapun kulhosta ja arvonnan suorittamisen jälkeen lapsimessuille pääsee nyt viikonloppuna... 


  
Rikuliina, onnea! :) 



Iso kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Viikonlopun jälkeen tiedossa messupostaus. 

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pika arvonta!!!

Hei, kaikki joiden tekee mieli lapsi messuille tulevana viikonloppuna! 

Mulla olis arvottavana kaksi vapaalippua! 

Mukaan arvontaan pääsee kommentoimalla. 
Jos kommentoit anonyyminä, muista liittää mukaan myös sähköpostiosoitteesi, jotta tavoitan voittajan mahdollisimman nopeasti!
Arvonta on siis pikainen joten arvonta aikaa on 9.4. kello 12 saakka. 
(Ilmoitan voittajan nimen messujen järjestäjille ja messuliput saa lunastaa omalla nimellä eteläisen sisäänkäynnin infopisteen lippupisteestä)

 Minun tulee ilmoittaa voittajan nimi kello 15 menessä torstaina, joten jos en tiedä nimeäsi enkä saa sinua kiinni ennen kello 15 torstaina niin ilmoitan sinne nimimerkin/blogin nimesi joilla saat liput lunastettua. Mutta siis torstaina kannattaa seurata sähköpostia heti kahdentoista jälkeen. :)


Nähdään lapsi messuilla! 

Täältä  lisää tietoa messuista. 

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Neidin suosikkilelut osa 2.



Olisi neidin suosikkilelujen osa kaksi vuoro. Yhdet tämän hetken suosikkileluista ovat legon primo vauvalegot. Näitä ei enää kaupan hyllyltä saa valitettavasti. Mutta kirpputoreilta voi tehdä hyviä löytöjä. Olen löytänyt kahdella eri kerralla hyvät setit kirppiksiltä ja muutama saatiin neidin kummitädiltä. Nämä ovat hauskoja rakennuspalikoita, koska tornit eivät kaadu hetkessä sekä palikat ovat sen verran yksinkertaisia kasata, että meidän kymmenen kuukauden ikäiseltä tytöltäkin se jo onnistuu välillä. Sekä osassa palikoita on helistin, joten niistä tulee myös kiva ääni heiluttaessa niitä. 


Yhden setin mukana minkä ostin tuli myös sellainen ukon näköinen purkki näiden säilytykseen, on siis varmaan myyty joskus siinä ne palikat. Sekä toinen purkki joka oli neliön mallinen ja kannessa neljä erilaista reikää joista palikoita voi pudotella purkkiin. Meillä neiti onkin tässä kahden viimeisen viikon aikana innostunut brion palikkalaatikosta. Neliö ja ympyrä menee jo todella hyvin purkkiin ja kolmiokin saattaa joskus mennä. :) Lego laatikolla ei olla vielä koitettu. Onko jollain teillä näitä primo legoja? Ollaanko niistä tykätty? Minusta on mukavaa kun näissä on eläimiäkin, tosin meillä ei ole kuin kaksi norsua, mutta noissa helistin palikoissa löytyy leppäkerttua, hyljettä, sammakkoa, ampparia ja kanakin. Vielä salaa toivon, että löytäisin jotain erikoisempia osia kirpparilta meidän primo kokoelmaan... Vaikka näilläkin kyllä pärjättäisiin jo. 

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Kurkkaus astiakaappeihin!

Nyt on aika ensimmäisen toivepostauksen. Eli on aika kurkata meidän astiakaappeihin. Toki ihan kaikista en nyt kuvaa alkanut ottamaan, kun ei ketään varmaan ne perus tupperwaren purkit kiinnosta ja niitä riittää meidän kaapeissa. Enkä nyt kuvannut meidän kattiloitakaan. Tosin ei meidän astioista oikein kuvaan saakka kehtaa päästää kuin olohuoneen vitriinikaappien sisällöt sekä keittiön ja keittiöstä löytyvän avohyllyn sisältö. 


Eniten astioista meillä löytyy arabiaa. Muumit taitaa viedä suurimman osan kaappien tilasta. Mulla on olohuoneenvitriini kaapissa neljällä hyllyllä muumiastioita ja vain yksi hylly on sellainen josta saa ottaa käyttöön eli juhlamuumiastiat pääsevät aina silloin tällöin juhlina ja arkena kahvipöytään. Toisessa olohuoneen vitriinikaapissa on sitten jula astiasto villeroy & bochin alt luxemburg sarjan kahvikupit, aluslautaset sekä ruokailulautaset, lasit ja muutama uunivuoka, kulhoja ja kahvipannukin, joka tosin ei vielä koskaan ole käytössä ollut. Mulla olisi haaveena saada tämä koko astiasto niin, että kaikkia sarjaan kuuluvia osia olisi. Mutta sitten täytyy kyllä jo alkaa hankkia uutta vitriiniä, tosin ei se kyllä mua haittais. ;) Minä taidan olla siinä mielessä hassu, että rakastan saada astioita lahjaksi, kun monet tykkäävät mielummin saada jotain henkilökohtaista. Minut on helppo saada onnelliseksi, käy hakemassa vain jonkun uuden astian kaupasta ja tuo sen niin minä olen ikionnellinen. :) 


Keittiössä meillä on myös yksi seinällä oleva dvd/cd vitriini, joka on pitää sisällään kaikki arvokkaimmat muumimukit ja kannut sekä kaksi vanhaa figuuria. Sekä ihan ylhäällä katon rajassa on kaksi hyllyä, joissa muumimukeja, jotka eivät käytössä ole vaan ovat keräilymukejani, sekä niiltä hyllyiltä löytyy kaksi lastenastiastoa muumeja siis nekin ja arabian englannin markkinoille valmistamat neljä mukia. Näistä en nyt tällä kertaa ottanut kuvia tänne blogiin. 



Keittiön kaapistoissa on yksi pieni vitriiniosa, jossa meillä säilytetään käyttölasit ja mukit. Meillä löytyy ylähyllyltä harvemmin käytettäviä pentikin jalallisia laseja, sekä jokapäiväisessäkin käytössä olevia iittalan verna laseja. Keskihyllyllä on ne lasit joita käytetään eniten, eli ihan perus ikea lasia. Sekä alahyllyllä arkikäytössä olevat muumimukit ja kulhot sekä kannu.



Keittiön avohyllyllä majailee pentikin kulhoja ja purkkeja, sekä perfect homen jalallinen kakkuvati. Pentikin kannelliset kulhot ovat yleensä tyhjinä, välillä niissä on keksejä tai karkkia. Sekä kaksi sellaista on aina käytössä sokereille, toinen hienolle ja toinen palasokerille, ne ovat kauniita laittaa kahvipöytään esille. Purkeissa yhdessä on aina kaakaojauhoja ja toisessa isossa on tällä hetkellä muroja. Mulla oli ajatus laittaa maissinaksut tuohon missä on nyt murot, mutta kun niissä luki et tulis säilyttää valolta suojattuna, niin aloin miettiä, että voikohan niitä siihen laittaa kun aurinkokin pääsee paistamaan tuohon hyllylle hetken aikaa päivästä. Miten te joilla on maissinaksu ikäisiä lapsia, ootte säilyttäneet maissinaksuja. Ajattelin ostaa yhden tuollaisen purkin lisää johon sitten laittaisin talk murut, kunhan vaan neiti täyttää yhden vuoden ja niitäkin voi alkaa syömään. Ja siihen ei kyllä enää kauaa mene, hui! 


Siinä meidän kaappien astioista, taitaa olla aika perussuomalaisen astia kaappeja, ainakin muumien ja lasien osalta. ;)